perjantai 17. kesäkuuta 2011

opiskelua

Viime kesänä kuvan koulussa tehtiin remonttia ja samalla rakennettiin koulun ympärille (onneksi vain osittain) muuri. Vanha aitakin jätettiin vielä paikoilleen. Uimarannalla viidesluokkalaisten keskuudessa tehdyn kyselyn mukaan ko. koulu on ihan syvältä. Ja jotta ulkopaikkakuntalainen varmasti tajuaisi, puhemiehenä toiminut poika toisti sanat ihan syvältä. Nyt kiinnostaisi tietää, rakennettiinko koulun muuri, jotteivat lapset karkaisi sieltä vai onko tuo tupla-aitaus osa ihan syvältä -pedagogiikkaa?

Vähän aikaa sitten totesin, että olisipa hauska opiskella viroa ja venäjää. (Uhkailuistani huolimatta en viime talvena opiskellut, tai edes kerrannut venäjää.) Mutta jollain muulla, hauskemmalla tavalla kuin päntätä kirjasta sanoja ja kielioppia ja täyttää loputtomasti monotonisia kielioppitehtäviä. No, eilen sitten olinkin oikein kielikylvyssä. Kuusivuotias venäläispoika pelmahti pihaan ja minä innokkaana kyselemään venäjäksi "Mikä sinun nimesi on?" ja muuta vastaavaa. Tähän poika ei vastannut, mutta hyvin pian puhua pajatti minulle venäjää, useita tunteja. Ja minähän en ymmärtänyt juuri mitään. Sanan sieltä, sanan täältä, harvoin kokonaisen lauseen. Tämä ei poikaa juuri haitannut, hän seurasi minua kaikkialle, halusi tehdä kaikkea minun kanssani ja puhui, hyvin nopeasti, koko ajan. Pari kertaa häntä hermostutti, kun toinen ei ymmärrä mitään, selitti olevansa tosissaan (sen ymmärsin), kunnes vihdoin tajusin antaa hänelle nenäliinan. Hän tiesi, että naava on "vanhaa, vanhaa". Naavasta hän puhui enemmänkin, mutta minä ymmärsin vain vanhan. Kertoi myös jostakin vanhasta kissasta. Myös piirsi minulle ison kissan. Ihastelin kun lapsi kirjoitti vaikeitakin venäläisiä kirjaimia (tietenkin venäläinen lapsi osaa kirjoittaa venäläisiä kirjaimia). Minun nimeni hän kirjoitti CAHA, lisäsin siihen toisen ännän. Opin, että venäläisessä entten tenttenissä sanotaan johonkin väliin "Alla Pugatsova". Ajattelin, että sulkapallon harjoittelussa pärjää ihan kansainvälisellä sulkapallon kielellä. Lapsi tykkäsi kovasti sulkapallosta, ja puhui koko ajan venäjää pelastessa.

3 kommenttia:

  1. Toihan onkin hauska tapa kerrata kielitaitoa..:)
    (Jäi se munkin venäjän aakkosten opettelu aika huonoksi kun sillon yritin ennen Pietarin reissua... mut osaan mäkin mun nimen kirjottaa, melkein sama kun sulla: AHHA, siis mun oikea nimi ei tää bloginimi...)

    VastaaPoista
  2. "Opin, että venäläisessä entten tenttenissä sanotaan johonkin väliin "Alla Pugatsova"." :D

    VastaaPoista
  3. Hilja, kerrata ja kerrata, tuntu että unohin lähes kaiken joskus osaamanikin...
    Sen tiesinkin, ettei sun bloginimi oo sun oikee nimi. Nyt tiedän sen oikeenkin.:)

    Lumikko, kun ei opi mitään oleellista, niin ees ne epäoleelliset mutta hauskat jutut.;)

    VastaaPoista