Tein itse ensimmäistä kertaa itselleni talvitakin varmaan reilut kymmenen vuotta sitten. Punainen polvipituinen villakangastakki. Hieman levenevä helma ja hihansuissa ja helmassa punaista samettia. Takki on kestänyt yllättävän hyvin. (Se ei kyllä ole ollut ainoa talvitakkini, eikä aina käytetyinkään.) Aikoja sitten vuori hieman repesi. Jos olisin korjannut silloin...nyt se on vailla mahdollisuuksia. Muutama vuosi sitten huomasin samettien olevan aika nuhjaantuneet. Viime talvena katselin, että itse villakangaskin alkaa vedellä viimeisiään. Pari vuotta olen miettinyt millaisen takin haluaisin punaisen tilalle. Siisti musta polvipituinen villakangastakki olisi kiva, kaunis ja käytännöllinen. Mutta sittenkin, haluaisin samanlaisen punaisen takin. (nyt vähän siistimmmin tehdyn) Se on ehkä vielä tylsempää ja mielikuvituksettomampaa kuin musta villakangastakki.Löysin vanhan lehtileikkeen. Tuota punaista samettitakkia ihailin ennen kuin tein oman punaisen takkini. Hetken olin jo tehdä New York tekstin alta löytyvän venäläistyyppisen takin, mutta sitten ajattelin realistisesti loskakelejä, samettia, pituutta sekä omaa, huomattavasti kuvan takkia arkisempaa elämääni.
Sitten punainen takki löytyi venäläisen romaanin kannesta. Minulla on hämärä muistikuva, että tuota samaa kantta toljotin ennen ensimmäisen takkini ompelua. (Tuommoinen karvalakkikin olisi kiva!)
Johdatustako? Kohtalo? Ehkä teen punaisen takin, taas. Päädynkö järkevään pituuteen, vähään samettiin? Vai enemmän samettia ja vähän turkista? Takin sijaan ajattelin ommella muutaman paidan. Lähes koko vaatekaappini tuntuu tylsältä ja kaipaa uudistamista. (Tai sitten on kyse paljon suuremmasta eksistentiaalisesta ongelmasta, jonka vain siirrän vaatteisiin, suljen vaatekomeroon.) Talvitakki odottakoon ensi syksyyn. Ehkä ajatukset tässä selkiintyvät reilun puolen vuoden aikana. Tai punaisen takin korvaaja odottaa tulemistaan vielä yhden vuoden lisää.
Tosi upea takki, ja vielä ite tehty! Ja punanen! Vau!
VastaaPoistaMulla on tuommonen Anna Karenina-takki kans, mut se on ihan kaupasta ja tylsästi musta. Mun on jo viime talvesta asti pitäny tehä siihen sopivat muhvi ja Brezhnev-hattu mut en mä vaan saa aikaseks. Kohta on Pietarin reissukin tulossa, olisko ollu vähän hieno kulkee siellä niiden kanssa. Mut ei voi mitään, saamaton kun on...
Hieno takki. Kaunis malli ja nuo samettireunukset on ihanat.
VastaaPoistaMulla oli kerran kauan sitten punainen villakangastakki. Taisi olla ensimmäinen villakangastakkini ylipäätään.
Upeita nuo lehtileikkeen ja kirjankannen takit.
Hilja, kiitos.
VastaaPoistaEihän musta takki ole tylsä, varsinkaan jos se on Anna Karenina-mallia! Mustahan sisältää kaikki värit! (sanoo ihminen jonka vaatekaapista yllättäen löytyy aika paljon mustaa)
Voit lohduttautua muhvin ja turkishatun puutteessa sillä seikalla, että aurinko se porottaa jo Pietarissakin ja ne vois ainakin päivällä olla vähän liian kuumat.
luminen, kiitos.
Kerran kauan aikaa sitten mullakin oli punanen villakangastakki. Ja on yhä vielä, kun tuo on kestänyt niin yllättävän kauan.;)
Mun eka villakangastakki tais muuten olla mun siskon vanha.
Mulla on näköjään vuosien ihastus noihin lehtileikkeen ja kirjankannen takkeihin. Vähänhän ne on kaukana mun arjesta, harmi.