Onko työsi karvainen kuin ukon koira?

Olen lukenut muutamista blogeista sata (tai jotain sinne päin) asiaa minusta. Ja näitä listoja ilmeisesti olisi luettavissa vaikka kuinka monta sataa. Koska pidän listoista ja ajatuksetkin tuppaavat välillä kovin pyörimään itseni ympärillä, listailin ommellessani asioita jotka liittyvät minuun ja ompelemiseen. Tuskin niitä sataa on. En laskenut siinä ommellessa, sillä matematiikka ei kuulu vahvimpiin alueisiini. Numeroitua listaa kuitenkin aiheella "minä&käsityöt".

1. Ompelen kausiluontoisesti.

2. En ollut pahvisia ompelukuvia ja kerhon/tarhan vohvelikangastöitä kiinnostuneempi käsitöistä pienenä.

3. Paitsi kun opettelin virkkaamaan ketjusilmukoita. Ystäväni kanssa virkkasimme toisillemmme ketjusilmukkalettinauhoja. Sitten maasta kattoon ylettyviä ketjusilmukkapylväitä.

4. Koulussa pidin kyllä käsitöistä, mutta se ei ollut lempiaineitani.

5. En ollut hyvä koulun käsitöissä, jos nyt en aivan huonokaan. Olin hyvä vain kirjonnassa (mitä oli aivan liian harvoin). Pidän kirjomisesta vieläkin.

6. Käsityöryhmämme ei koskaan saanut ajaa ompelukoneajokorttia. Olin pettynyt, enkä ollut ainoa.

7. Luonteeni mukaisesti ja ripauksena päälle innostusta, ompelin ompelukoneella aivan liian lujaa taitoihini nähden, joten lopputulos ei aina ollut tarpeeksi siisti.

8. Koulun kankaat ja langat olivat useimmiten mielestäni rumia tai tylsiä.

9. Käytän yleensä sanaa kutoa neulomisen sijasta.

10. Kuudennella luokalla kudoimme villasukat. Minun sukistani tuli niin isot, etteivät ne pysyneet kunnolla jaloissa. Pidin niitä/niistä silti.

11. Seitsemännellä luokalla kudoimme vauvantossut.

12. Teimme vauvantossut varmastikin säästösyistä (sekä rahan että ajan), mutta pirullisesti minulle tuli mieleen teiniraskaudet ja niihin varautuminen.

13. Kompensoin edellisen vuoden löysää käsialaa kiristämällä. Tehdessäni työ nitisi ja lopulta valmistui tossut jotka tuskin olisi mahtuneet täysiaikaiselle vauvalle.

14. Yläasteen käsityöluokassa oli ikivanhoja (siltä ne silloin tuntuivat) käsityölehtiä. Minä ja kolme muuta tyttöä pakenimme vuoroin luokan sovituskoppiin niitä lukemaan.

15. Kerran minä ja kaksi muuta em. tyttöä söimme käsityötunnilla mandariineja. Kesti todella kauan ennen kuin opettaja huomasi sen.

16. Yläasteen ensimmäinen käsityö oli neulatyyny omalla nimikirjaimella. Minun neulatyynystäni tuli käsittämättömän huono ja lähes käyttökelvoton.

17. Käytän yhä neulatyynynä siskoni koulussa tekemää nimikirjainneulatyynyä. Väärä nimikirjain minulle.

18. Haluaisin uuden neulatyynyn, mutta juuri tietynlaisen.

19. Myös sellainen punainen räätälin käsivarteen laitettava neulatyyny olisi hauska ja hyödyllinen. Mutta ne ovat aika kalliita.

20. Koulussa en valinnut käsitöitä, joten ne tunnit loppuivat seitsemänteen luokkaan.

21. Ryhdyin ompelemaan viitisen vuotta myöhemmin koulun perustietojen pohjalta ilman valmiita kaavoja tai ohjeita.

22. Ompelen vieläkin useimmiten ilman valmiita kaavoja tai ohjeita.

23. Aloitin ompelun äitini vanhalla ompelukoneella, joka välillä myttäsi alalangan solmuksi ja sen jälkeen sopivaa tikin kireyttä ei löytynyt millään.

24. Myöhemmin vanhempani ostivat minulle oman ompelukoneen, melko yksinkertaisen perusmallin ja se on aivan loistava!

25. Ompelen yleensä itselleni, mutta joskus myös muille. Joskus minulle on maksettu ompelu- ja korjaustöistä.

26. Tylsin maksullinen ompelutyöni oli ommella tehtaaseen yli 150 verhokappaa rypytysnauhalla, todella tylsästä kankaasta.

27. Kaikkein eniten pidän hameiden ja mekkojen ompelusta. Erityisesti tykkäisin suunnitella ja tehdä juhlamekkoja.

28. Olen kuitenin aika hyvin päässyt eroon tavastani tehdä vaatteita joita kutsun todellisuuspakoisiksi. Ei siksi, että ne olisivat jotenkin fantasiavaatteita, kunhan vaan eivät oikein sovellu minun elämääni. (Violeteille "muovi"housuille löysin kyllä ihmeen paljon käyttöä.)

29. Minulla on liikaa kankaita laatikoissa odottamassa sopivaa ompelusta.

30. Ilokseni ja lohdukseni tiedän ihmisiä, joilla on vielä enemmän ompelua odottavia kankaita.

31. Kerran asetin itseni kankaiden ostokieltoon reiluksi vuodeksi.

32. Kun annoin itselleni luvan ostaa kangasta, menin kangaskaupassa melkein sekaisin kaikista tarjolla olleista ihanuuksista. Ostin jopa useita trikookankaita.

33. Periaatteessa omistan kangaspuut, mutta ne eivät ole kasassa, eikä minulla ole paikkaa minne ne koota.

34. Olin melko huono neulomisessa ja virkkaamisessa (kts. 10. ja 13.), mutta jonnan äiti kannusti minua ja uskoi, että osaan ja innostun kunhan vain ryhdyn siihen.

35. Nykyään kudon ja vähän virkkaakin. Olen vähän parempi niissä kuin ennen ja tykkään kovasti.

36. Neulomistani hankaloittaa se, etten pidä ohjeitten lukemisesta, mutta en ole vielä tarpeeksi hyvä täysin ohjeitta neulomiseen.

37. Tykkään edelleen tehdä monia asioita nopeasti (kts. 7.). Joskus ommellessa ja neuloessa se voi johtaa virheisiin. Tai siihen, että en heti huomaa virheitäni.

38. Inhoan purkamista. Enkä aina purakaan.

39. Muistaakseni uskonnonopettajani kertoi, että persialaisiin/itämaisiin mattoihin tehdään tahallaan yksi virhe, sillä vain Allah on täydellinen. En tiedä pitääkö tuo tarina paikkansa, mutta muistan sen usein ommellessani.

40. Virheitä ja epätäydellisyyttä voi kuitata myös sillä, ettei valmisvaatteetkaan aina priimoja ole.

41. Olen ollut koulussa käsityönopettajan sijaisena. Siitä johtuen isoäidin neliöt ovat yhä minulle painajaismaisia.

42. Olen lukenut todella vähän käsityökirjoja. Yksi parhaista lukemistani on Vuokko Isakssonin Kehrää, kehrää tyttönen.

43. Tunnen yhden Vuokko Isakssonin entisistä oppilaista. Tämä kehui kovasti opettajaansa.

44. Minusta olisi hauskaa, jos ompelukoneeseeni voisi liittää matkamittarin. Siitä voisin katsoa kuinka monta metriä, sataa metriä, tuhatta olisin ommellut. Ja jos päälle näkisi vielä vauhdinkin.

45. Olen toivonut joululahjaksi nuppineuloja ja saanut niitä kahdesti.

46. Pitkän kituuttelun jälkeen tajusin pyytää joululahjaksi kangassakset. Hyrisen vieläkin onnellisena niillä leikatessani.

47. Jostain syystä minusta ompelu sujuu paremmin, jos sormessani on iso sormus.

Yksi lisänumero: Parhaiten mieleeni yläasteen käsityötuntien opeista on jäänyt moniste, missä luki: Onko työsi karvainen kuin ukon koira?