Ehei, se on ihka ensimmäinen neulomani villatakki! Ohjeen otin Anu Harkin kirjasta Puikoissa!Muutin hieman ohjetta, virkkasin alareunuksen, selässä keskellä kulkee persoonallisuutta tuova virhe, pienensin muita osia paitsi hihoja. Olisi kannattanut niitäkin kaventaa. Nyt ne näyttävät, että niissä olisi pussit kyynärpäissä, vaikka en ole ehtinyt takkia käyttää. Toisaalta sopii hyvin yhteen kuvassa olevien polvipussisten farkkujen kanssa.
Ohje oli hyvin yksinkertainen, pikemminkin shaali hihoilla kuin villatakki. Nyt en edes ymmärrä miksi alkujaan ryhdyin sitä neulomaan. Kauluskin on niin avonainen, että kun tuollaista tarkenen käyttää, en tarvitse enää villatakkia. Ehkä koleille kesäpäiville ompelen yksivärisen mekon (mustan?) ja tämän villatakin voi heittää siihen päälle.
Tykkään kyllä tuosta ulkonäöstä, vaikka istuvuus ja mukavuus ovat vähän heikkoja. Ja neulominen oli hauskaa! Oli ihana vaihtaa väriä milloin halusi ja mihin halusi. Eikä lankojen päättelykään ollut ylivoimaista kun samalla katselin olympialaisia.
Tätä tehdessä tajusin, että minun varmaan täytyy opetella neulomaan samoin kuin ompelen. En käytä juuri koskaan kaavoja tai ohjeita. Teen vain mitä ikinä haluan ja osaan. Kääntelen valmiita vaatteita ympäriinsä ja mietin miten ne on ommeltu. Pohjalla koulussa opittu pieni perustaito. Täytyisi vain muistaa tuon neulomisen kanssa, että virheistä oppii, varsinkin näin alussa. Ja se, että neulomisen perustaitoni on vielä pienemmät kuin ompelutaitoni oli.
Viime kesänä aloitin virkkaamaan viininpunaista villatakkia. Jos nyt sitten saisin senkin valmiiksi!
Vau mikä takki! Ihan oikeesti sun eka kutomus?Aika ihanat karkkiväritkin.
VastaaPoistaMun tekis mieli tehdä kans joku tuollanen juttu jämälangoista, silleen ettei miettis mikä väri seuraavaks vaan ihan summissa vaan. Mä oon ajatellu kyllä mekkoa, mut tommonen iso takki vois kans olla kiva.
Eikö tota nytkin vois pitää kun laittais jonkun ison huivin kaulalle? Tai sit kotona sellasena röijynä jonka vetää päälle kun viluttaa lukiessa/telkkaria katsoessa tms?
Vau! Olen todella ylpeä susta!! Varsinkin kun tiedän varhaisen historiasi neulomusten kanssa ;)
VastaaPoistaHilja, oon mä siis kutonut aiemminkin. Lähinnä kaulaliinoja ja pipoja. Mutta en uskonut, että mulla olisi pitkäjänteisyyttä kutoa jotain niin isoa kuin villatakki. Ja enköhän tota tule käyttämäänkin.:)
VastaaPoistaMä muuten mallailin tuota alakappaletta mekoksi ja siitä tulis kyllä aika makee.
jonna, kiitos!:)
Oh, se on HIENO!
VastaaPoistaHyvät väritkin, oikein hyvät värit.
Ilona, kiitos!
VastaaPoistaPunaset ja oranssit on mun lempparivärejä.:)
Ihana!!! Itselläkin on sama lähestymisetapa, sekä ompelussa, virrkkuusa ja neulonnassa, niillä vaatimattomilla perustaidoilla mennään jotka aikanaan on koulussa opittu. Tekemällä oppii ja epäonnistuminen on vain terapeuttista, ainakin on yrittänyt.
VastaaPoistaKiitos jeera!
VastaaPoistaOon miettinyt, jos tuo haluttomuuteni ohjeisiin on joku auktoriteettikammon jatke. No, ainakin noin tekeminen on hauskaa ja haasteellista.